Tietomaan historia
Rakennukset
Tietomaan päärakennus ja torni kuuluivat 1860-luvulla toimintansa aloittaneelle Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaalle. Åström työllisti laajimmillaan ensimmäisen maailmansodan aikana noin 1600 työntekijää.
Tamperelaisen arkkitehdin Birger Federleyn suunnittelema 45 metriä korkea vesitorni valmistui vuonna 1921. Federley suunnitteli myös nykyisen Tietomaan päärakennuksen, tuolloisen höyryvoimalaitoksen. Torni ja päärakennus ovat arvokkaita näytteitä 1900-luvun alun tehdasarkkitehtuurista.
Tehtaan toiminta taantui maailmansotien jälkeen, jolloin kumi ja muut korvaavat materiaalit syrjäyttivät nahan ja vienti Neuvostoliittoon loppui. Tehdas jatkoi toimintaansa vuoteen 1960 saakka, jonka jälkeen rakennukset olivat muun muassa varastokäytössä.
Tiedekeskus
Joulukuussa 1984 Oulun kaupunginhallituksen asettama työryhmä alkoi valmistella "Tietokonemaan" perustamista, ja Tietomaa Oy perustettiin kesällä 1985.
Aluksi Tietomaan tärkeimpiä toiminta-alueita olivat tietotekniikan opettajakoulutus, yritysten tietotekniikkakoulutus sekä näyttelyt ja seminaarit. Keväällä 1986 avattiin Oulun kaupungilta vuokratut Kansankadun koulutustilat.
Hankkeen toisena vaiheena avattiin 29.6.1988 Suomen ensimmäinen tiedekeskus Tietomaa nykyisessä osoitteessaan Nahkatehtaankatu 6, ja sen yhteyteen valmistui myös 8/70 mm projektoritekniikkaa käyttävä jättielokuvateatteri, joka oli yksi Pohjoismaiden ensimmäisiä.
Teemanäyttelytoiminta aloitettiin vuonna 1993, ja nykyään uusi teemanäyttely avataan joka vuosi.
Jättielokuva saa ensi-iltansa tammikuun aikana. Teatterissa esitetään myös planetaario-ohjelmia.