Tietomaan rakennuksen historia

Tietomaan päärakennus ja torni kuuluivat aikoinaan Veljekset Åström Oy:n nahkatehtaalle, joka aloitti toimintansa 1860-luvulla ja valmisti pohja-, päällys- ja pieksunahkaa. Åström edusti ainoana Oulussa suurteollisuutta, ja se työllisti laajimmillaan ensimmäisen maailmansodan aikana noin 1600 työntekijää.

Tamperelaisen arkkitehdin Birger Federleyn suunnittelema 45 metriä korkea vesitorni valmistui vuonna 1921. Federley suunnitteli myös nykyisen Tietomaan päärakennuksen, tuolloisen höyryvoimalaitoksen. Torni ja päärakennus ovat arvokkaita näytteitä 1900-luvun alun tehdasarkkitehtuurista.

Itsenäistymisen myötä vienti Venäjälle vaikeutui ja maaseudun hevoskannan väheneminen heikensi valjasmarkkinoita. Vuosikymmenen lopulla iski taloudellinen lamakausi. Sota-aikana 1939–45 tehdas toimi vilkkaasti, sillä sen suurin työllistäjä oli armeija.

Toiminta taantui sotien jälkeen, jolloin kumi ja muut korvaavat materiaalit syrjäyttivät nahan ja vienti Neuvostoliittoon loppui kokonaan. Vaikeuksista huolimatta Åström oli edelleen alansa suurin työnantaja. Tehdas jatkoi toimintaansa vuoteen 1960 saakka. Sen jälkeen rakennukset olivat muun muassa varastokäytössä.

Tiedekeskus Tietomaan historia

Joulukuussa 1984 Oulun kaupunginhallituksen asettama työryhmä alkoi valmistella "Tietokonemaan" perustamista. Hankkeeseen pyrittiin saamaan mukaan yrityksiä, joilla olisi laaja tietokoneasiantuntemus. Kesällä 1985 perustettiin Tietomaa Oy, jonka osakkeita omistivat muun muassa Oulun kaupunki, Nokia ja Valmet.

Tietomaan toiminta lähti liikkeelle koulutuspohjalta. Aluksi tärkeimpiä toiminta-alueita olivat tietotekniikan opettajakoulutus, yritysten tietotekniikkakoulutus sekä näyttelyt ja seminaarit. Lisäksi suunnitelmiin kuului "tietotekniikkalaitteiden käyttöön perustuva vapaa-ajantoiminta myös huvipuiston muodossa". Keväällä 1986 avattiin Oulun kaupungilta vuokratut Kansankadun koulutustilat.

Hankkeen toisena vaiheena avattiin 29.6.1988 Suomen ensimmäinen tiedekeskus –Tietomaa – nykyisessä osoitteessaan Nahkatehtaankatu 6, ja sen yhteyteen valmistui myös 8/70 mm projektoritekniikkaa käyttävä jättielokuvateatteri, joka oli yksi Pohjoismaiden ensimmäisiä. Tietomaan tarkoituksena oli esitellä "tieteen ja tekniikan saavutuksia hauskasti ja mielenkiintoisesti jokamiehen näkökulmasta". Koulutusosaston toiminta lakkautettiin syksyllä 1991.

Varsinaiset teemanäyttelyt aloitettiin vuonna 1993, ja nykyään teemanäyttelyitä avataan vuodessa vähintään kaksi kappaletta. Uusi jättielokuva saa ensi-iltansa yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Uutuusnäyttelyistä osa on Tietomaan omaa tuotantoa ja osa vuokranäyttelyitä ympäri maailmaa.

Tietomaan näyttelyitä:
Liikenne 1991–1992
Harhat ja keinotodellisuus 1992–2000
Ufonäyttely 1993–1995
Rajatieto 1994–1995
Pelle Peloton –lasten tiedekeskus 1995–2000
Pienoismallit 1995–96
3D 1994–1999
Ääni 1996–1999
Anatomia 1996–2000
Hologrammigalleria 1996
Ihmisen testiasema Diagnoosi 1997–2001
Ennätykset 1997–2003
Urheilu 1998–2003
Energia 1998
Efektit 1999
Fysiikan ilmiöt 1999
Futuri 1999–2001
Metsä ja me 25.1.–24.4.2000
Muinaiset kulttuurit 1.5.–31.12.2000
Hoksotin 2001–2004
Kaikki Peliin! 2001
Minä ja Sinä 1.11.2001–31.8.2002
Testit 2002–
Urheilu-Sports 26.2.2003
Aistit 9.4.03–8.12.2003
Huomen – geeniteknologia-näyttely 9.4.–8.12.2003
Loistava – näyttely valosta 5.12.2003–
Kommunikaatio 2-12/2004
Oulu Expo 11/2004
Suuret Keksinnöt 12/2004
ISS - avaruuden keskusasema 2/2005-8/2005
Liikkeelle - lastennäyttely kaikenikäisille 12/2005-
Lentoon, sanoi Leonardo da Vinci 12/2005-6/2006
Urheilu-Sports 4/2006-9/2009
Avoimet kysymykset 8/2006-3/2007
Illuusiot 5/2007-
Painovoima 11/2008-
Sporttimus 10/2009-

Muita näyttelyitä:
Lasinpuhaltamo Design Eino Piipponen 1993–1998
"Kunniaa ja sankaruutta" – Oulun Asepuku- ja kunniamerkkigalleria 1993–1998
"SILMU" – Suomen ilmastomuutos 1996
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 75 vuotta 1997
Toini Sorvari-Huhtasen näköisnukkenäyttely 1997–2000
Puhallinnäyttely Wanhat Wasket 1998

Historia (PDF 353 kt)